Aurallinen migreeni, eli miltäs se nyt sitten oikeasti tuntuu?

Multa kysytään yllättävän usein, millaiselta migreeni oikein tuntuu. Moni on kuullut, että se eroaa ns. normaalista päänsärystä, mutta kaikille ei ole oikein valjennut millä tavoin se eroaa vaikkapa krapulapäänsärystä. No minäpä valaisen! Tää aihe on onneksi ja valitettavasti tullut tutuksi mun läheisille ihmisille, kun he ovat joutuneet a) kuuntelemaan mun oksentamista ja b) siivoamaan niitä oksennuksia kun migreeni on iskenyt kunnolla päälle. Mulla on ollut migreeni nimittäin lapsesta asti. Vanhempien kertoman mukaan jo vauvasta asti, koska olin itkenyt vauvana paljon. Lääkärin mukaan se voi olla merkki jo varhain iskeneestä migreenistä. Tää sairaus on siis ollut seurana mun koko elämän. Muistan kun silloin ennen vanhaan migreeni diagnosoitiin aivosähkökäyrällä: valvoin koko yön äidin kanssa että nukkuisin sitten testin aikaan. Ja kylläpä muuten makeasti nukuttikin anturit päässä.

migreeni

Kun aloin kirjoittamaan tätä tekstiä poistuin omalta mukavuusalueelta ja koitin söhertää kuvan miltä mun päässä tuntuu kun migreeni iskee. Tuossa nyt on jonkinlainen kuva siitä sekamelskasta. Melkein tulee huono olo kun kattoo tuota kuvaa (ei pelkästään sen takia, että kuva ei ole mitenkään kaunis). Migreenikohtaus alkaa auroilla tai muilla mystisillä oireilla, joita olen oppinut tulkitsemaan vuosien varrella. Jos esimerkiksi haukottelen poikkeuksellisen paljon tai tunnen käsissäni kihelmöintiä, tiedän migreenikohtauksen iskevän. Aurat ovat sitten vielä oma tapauksena. Mun auraoireet ovat yleensä tähdet, eli näkökentässä näkyy joko kirkkaiden valopisteiden sade tai pyöriminen. Joskus silmissä näkyy matomaisia sahalaitakuvioita jotka valuvat. Pahin auraoireeni on ehdottomasti näkökentän sumentuminen, eli nenästä oikealle koko näkökenttä on täysin musta, enkä nää yhtään mitään. Tämä oire tuli minulle vasta aikuisena ja säikähdin sitä tosi paljon. Olin onneksi silloin kotona isäni kanssa joka heti osasi yhdistää tämän migreeniin. Joku hätäisempi olisi varmaan soittanut ambulanssin..

Auroja voi tulla ilman päänsärkyä ja päänsärkyä voi olla ilman auroja. Mutta sitten kun se päänsärky iskee.. Kipu on toispuoleista, tykyttävää, jyskyttävää. TUM TUM TUM. Pää sykkii sydämen kanssa samaan tahtiin. Kipu on toispuoleista ja särky tuntuu mulla ainakin karmeimmalta silmän takana. Tuntuu kuin joku työntäisi puukkoa silmään kallon sisältä! Puhuttiin vasta mun siskon kanssa migreenistä ja hän kertoi, että joskus migreenissä hän vetää jonkun huivin ihan supertiukalle pään ympärille. Se paine helpottaa. Itse makaan kyljelläni ja painan toista tyynyä ohimoa vasten. Jonkinlainen ulkoinen paine päässä vaan helpottaa hieman sitä oloa. Kaikki hajut, maut, valot ja äänet ovat kuin pahinta hermomyrkkyä. Mulla pahin on varmaankin hajut ja valo. Ihan sama mikä haju: ruuan, hajuveden tai vaikkapa pyykin tuoksu laukaisee oksennusrefleksin. Kaikki ulkoiset ärsykkeet tuntuvat sata kertaa voimakkaammilta kun kohtaus on päällä. Kylmää hikeä puskee ja on sellainen olo, että en tiedä enää miltä tuntuu olla ilman tätä järkyttävää oloa. Joskus saattaa itkukin tulla, koska tuntuu, että aivot tulevat korvasta ulos koska ne eivät mahdu kallon sisälle. Ja ihanintahan tässä mun migreenissä on se, että yleensä kova kohtaus johtaa siihen oksentamiseen. Olo ei vaan joskus helpotu millään muulla kuin oksentamisella. Lapsena mulla oli tietyt jutut mitkä helpottivat oloa: täysin pimeä, äänetön huone ja kylmä pyyhe otsalla. Tuo kylmä pyyhe muuten toimii edelleen, mutta olen kyllä ostanut myös sellaisen kylmämaskin joka on suunniteltu helpottamaan migreenipotilaan oloa.

Migreeni on kaikessa viheliäisyydessään tullut myös monesti mössimään tärkeitä hetkiä. Olihan se nyt elämys yrjötä autossa Ranskan maaseudulla kun toiset siemaili viinejä viinitilalla. Kiitti hei migreeni! Ja on muuten kanssamatkustajallekin varmasti ollut tosi kivaa olla samassa hotellihuoneessa mun kanssa kun oksentaminen vaan jatkuu ja jatkuu.. Sori Tanja! Jouduin joskus Lontoon reissulla menemään kuudelta nukkumaan kun migreeni päätti tulla silloin just kylään. Poistuin juhlapaikalta veljeni häissä kun aurat alkoivat vilkkumaan silmissä ja hetkessä olinkin vuoteen oma. Siksi tuntuukin ihan käsittämättömältä, että olen saanut migreeniin kohtauslääkkeet vasta noin vuosi sitten. Siis miettikää: kaikki nuokin hetket olisi voinut pelastaa yhden pillerin avulla! Mutta kun lääkärit olivat sitä mieltä, että en tarvitse täsmälääkettä vaan särkylääke riittää. Joo, tosi hyvin on riittänyt.

Onneksi nyt aikuisena migreenikohtauksia tulee huomattavasti harvemmin kuin lapsena. Lapsenahan mulla tuli migreenikohtauksia useita kertoja kuukaudessa. Nykyään kohtauksia tulee harvemmin, mutta huomaan kyllä esimerkiksi stressitason vaikuttavan tähänkin. Tänä syksynä onkin pitänyt vetää kohtauslääkkeitä aika tiuhaan tahtiin, mutta onneksi mulla nyt on edes lääkkeet mitkä auttavat (ainakin yleensä).



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *